Kuntoutustutkimus, mitä/mikä se on? Eipä ollut minullakaan oikein ajatusta tästä, odotuksia oli sitäkin enemmän. Muutama vuosi sitten jo, eräs fysiatrian ylillääkäri ehdotti minulle kuntoutustutkimusta. Asia oli vieras ja aika kohdallani ei ollut vielä valmis tällaiseen. Viime vuonna, kun kivut olivat päivittäisiä ja sietämättömiä, eikä töissä enää jaksanut tai ei niitä oikein saanutkaan jatkuvien sairaspoissaolojen vuoksi, tupsahti mieleeni tämän ylilääkärin ehdotus. Tuntui, että lääkärit olivat neuvottomia minun kanssani ja kukaan ei halunnut ottaa asioitani vakavasti, joten pääsin kuntoutustutkimuspolikilinikalle.

Odotin toiveikkaana ja pelokaanakin ensimmäistä käyntiä. Ensimmäisellä käynnillä tuli olo siitä, että kerrankin minua kuunnellaan ja jopa uskotaan.Tunteet olivat pinnassa ja itku herkässä, pieni pilkahdus siitä että minä selviän ja löydän tämän avulla paikkani.

Kuntoutustutkimukseen kuuluu käynnit kuntoutusohjaajalla, sosiaalityöntekijällä, fysioterapeutilla, toimintaterapeutilla, psykologilla ja lääkärillä. Fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja pykologin käynnellä tehdään erilaisia testejä, jotka kertovat toimintakyvystä. Fysioterapeutin testit eivät menneet kohdallani kovin hyvin. Ketteryyteni oli hidasta ja tasapaino heikkoa,  vatsa- ja selkälihaksia ei pystytty testaamaan kipujen vuoksi sekä oikean jalan hermonkramppaamisen vuoksi. Ainoa missä pärjäsin hyvin oli käsien puristusvoima, joka oli keskiarvoa parempi, Jos olisi mitattu hampaiden puremis voima, niin se olisi varmaan ollut huippu luokkaa, sen verran paljon on joutunut hampaita puremaan ja käsiä puristamaan yhteen pärjätäkseen ja jaksaakseen. Selkäni ei taivu oikeastaan minnekkään päin, se mistä taivun on lonkat. Varpailla tai kantapäillä kävely ei onnistu, koska oikea jalka ei ota painoa vastaan.

Toimintaterapiassa testatiin hienomotoriikkaa, ylätasossa sekä alatasossa työskentelyä. Hienomotoriikka pelasi, mutta muu olikin sitten hieman ongelmallisempaa. Kädet puutui, eikä kumarassa työskentely onnistunut käytännössä lainkaan.

Psykologilla testattiin muistin toimivuutta, päättelykykyä ja tarkkaavaisuutta. Tämä oli ainoa käynti, joka minulla meni melkein hyvin. Kerroinkin kotona, että päässä ei suurempia vikoja vaikka muualla luistaakin.

Sosiaalityöntekijän kanssa keskustelimme kuinka pärjään arjessa ja mitkä olisivat mahdollisuudet jatkaa työssäni yms.

Asioita tuli kaikkien käyntikertojen aikana niin paljon, etten pystynyt sisäistämään kaikkea. Tiedä sitten johtuuko lääkityksestä vai mistä, mutta osa asioista unohtuu mielestä. Fiilis koko touhusta on positiivinen ja ainakin joku on kuunnellut minua. Käynnit ovat päättyneet kuntoutuspoliklinikalle nyt ja olen saanut sieltä myös loppuarvion. Sain myös tukun paperia täytettäväksi ja lähetettäväksi kelaan sekä työeläkelaitokselle. Pääsen myös mitä luultavammin syksyllä kuntoutukseen.